SDG-kuukausikirje marraskuu 2024 – tammikuu 2025

OOTS-järjestelmän kehityksen edistyminen

OOTS-järjestelmän kansallisen osuuden keskitettyjen komponenttien valmistelu etenee ja tuotantoon siirrytään pääsiäisen jälkeen huhtikuussa 2025. Ensimmäiseen julkaisuversioon tarvittavat komponentit ovat viimeistelyvaiheessa.

Kun ensimmäiseen julkaisuversioon tarvittavat toiminnallisuudet ovat valmiina, kehitystiimit alkavat valmistella seuraavaa julkaisua, jossa on tarkoitus ottaa käyttöön lisää loppukäyttäjiä ja viranomaisia palvelevia toiminnallisuuksia.

Kehityksen lisäksi

• Kansallisen OOTS-järjestelmän tietoturva-auditointi on parhaillaan käynnissä ja valmistuu helmikuun aikana. 
• Sekä rekisterien että asiointipalvelujen OOTS-integraatiot edistyvät. Kela on ensimmäisenä viranomaisena liittämässä asiointipalvelunsa OOTSiin. Yhteyttä on päästy jo testaamaan testiympäristössä ja käyttöönotto etenee aikataulussa.
• Yhteistyö rekisteri- ja asiointipalveluviranomaisten kanssa on tiivistä.
• OOTSin kansallisten osien ensimmäisen version hyväksyntätestaus järjestetään maaliskuussa.

OOTS 2.0. Projekti etenee

Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittama Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteinen SDG OOTS 2.0 -projekti etenee suunnitellusti. Projektissa ovat mukana Suomen lisäksi Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua sekä Norja ja Islanti.

Projektissa selvitetään, miten OOTS-järjestelmän nykyistä käyttäjäpolkua voitaisiin yksinkertaistaa ja miten rakenteista dataa voitaisiin hyödyntää entistä paremmin. Samalla projekti selvittää millaisia juridisia ja teknisiä ongelmia seuraavaan kehitysvaiheeseen saattaa liittyä.

Tällä hetkellä projektissa työstetään ylätason arkkitehtuurikuvausta ja teknistä selvitystä, jonka valmistettua projektiryhmä päättää, mistä lähdetään tekemään Proof-Of-Concept-kokeilu. Proof-Of-Concept-vaiheen on tarkoitus alkaa huhtikuussa 2025 ja jatkua ensi vuoden puolelle.

Europe Goes Once Only -tapahtuma saa jatkoa

Helsingissä lokakuussa 2024 järjestetty Europe Goes Once Only – Finland Edition -tapahtuma saa jatkoa Vilnassa 3. ja 4. huhtikuuta, ja Portugali jär-jestää vastaavan tapahtuman syyskuun lopussa Lissabonissa. Lisäksi Kroatia ilmoitti tammikuun SDG-koordinaatiokokouksessa kiinnostuksensa isännöidä vastaavaa tapahtumaa tulevaisuudessa.

Liettuan tapahtuman tavoitteena on jälleen saattaa viranomaiset yhteen keskustelemaan väestö- ja opintotietojen sekä liiketoimintaan liittyvien tietojen vaihtamisesta OOTS-järjestelmässä. Tapahtuman ohjelma painottuu työpajoihin, joita on luvassa molempina päivinä. Lisäksi tapahtumassa tullaan keskittymään muihin EU:n digialoitteisiin ja tiedonvaihdon yhteentoimivuuteen.

Lue lisää tapahtumasta EU-komission Once Only Hubissa.

Komissio summasi jäsenmaiden ajatuksia OOTS:n tulevaisuudesta

Vuoden ensimmäisensä SDG-koordinaatiokokouksessa 28–29.1.2025 komissio tiivisti jäsenmaiden ajatuksia OOTS-järjestelmän tulevaisuudesta. 

Syksyllä 2024 järjestyssä työpajassa jäsenmaat olivat samaa mieltä tavoitteesta vaihtaa OOTS-järjestelmässä rakenteista koneluettavaa tietoa. Komissio ja jäsenmaat pyrkivätkin edistämään yhteisten todistusmateriaalien OOTS-tietomallien muodostamista sille osoitetussa OOTS:n toimeenpanon alatyöryhmässä.

Jäsenmaat kokivat, että EU:n rajat ylittävän tiedon vaihdon välineet, kuten OOTS, BRIS, EMREX, EUCSRIS, EESSI, EUDI-lomapakko/eIDAS2 voi-sivat muodostaa tulevaisuudessa tiedonvaihdon järjestelmäkokonaisuuden. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan kuitenkin poliittisia, juridisia, teknisiä ja hallinnollisia muutoksia.

Jäsenmaat eivät nähneet työpajan aikana SDG-asetuksen laajentamista itsearvoisena tavoitteena vaan tärkeintä sen laajentamisessa on löytää ne menettelyt, joista olisi mahdollista vähentää eniten hallinnollista taakkaa rajat ylittävän asioinnin mahdollistamisen ja OOTS-järjestelmän tiedonvaihdon avulla.

Liitteen II menettelyitä selventävän asiakirjan uusin versio on julkaistu

EU-komissio julkaisi marraskuun lopulla uuden version SDG-asetuksen liitteen II menettelyitä selventävästä asiakirjasta.

Asiakirjaan on lisätty kuvaukset kriittisten raakaaineiden asetuksen ja nettonolla-asetuksen alaisista menettelyistä, jotka koskevat kriittisten raaka-aine- ja nettonollahankkeiden luvitusta.

Menettelyiden lupia ovat Suomessa esimerkiksi

• Kuntien rakentamisen luvat
• ELY-keskusten Ympäristönvaikutusten arviointimenettely
• Energiaviraston Sähköverkkolupa ja Hankelupa sähköjohdon rakentamiselle
• Tukesin Kaivoslupa ja Toimintalupa.

Uusien asetusten piirissä olevien menettelyiden tulee jatkossa täyttää SDG-asetuksen velvoitteet (katso kohta 7) ja asioinnit tulee tarvittaessa liittää osaksi OOTS-järjestelmää.

Lisäksi asiakirjassa ajoneuvon rekisteröinnin menettelyn kuvausta on tarkennettu. Jos ajoneuvon rekisteröinnin menetetyssä vaaditaan tietoa toisessa jäsenmaasta maksetuista ajoneuvoveroista, tulee nämä tiedot pyytää OOTS-järjestelmän avulla toisen jäsenmaan veroviranomaiselta.

Voit ladata asiakirjan komission verkkosivuilta.

Digitaaliset sisämarkkinat -tiimi järjesti kolme työpajaa lupaviranomaisille

KEHA-keskuksen Digitaaliset sisämarkkinat tiimi järjesti joulukuussa kolme työpajaa yrityslupien rajat ylittävän asioinnin mahdollistamisesta ja OOTS-järjestelmään liittymisestä.

Työpajoissa 

• linjattiin, mitä yritysluvat ovat SDG-asetuksen näkökulmasta ja millaisia velvoitteita asetus asettaa lupaviranomaisille 
• selvitettiin, mitä esteitä lupaviranomaiset kohtaavat rajat ylittävän asioinnin mahdollistamisessa ja OOTS-järjestelmään liittymisessä
• etsittiin, ratkaisuja näiden esteiden ylittämiseksi.

Voit ladata työpajojen loppuraportin täältä.

Digitaaliset sisämarkkinat -tiimi jatkaa yrityslupien rajat ylittävän asioinnin mahdollistamisen ja OOTS-järjestelmään liittymisvelvoitteen kartoittamista. Tiimi tulee kevään aikana pyytämään lupaviranomaisia toimittamaan tietoja lupapalveluiden nykytilasta, ja siitä, miten SDG-asetuksen velvoitteet on suunniteltu täytettäväksi.

EU-komissio pitää tärkeänä luvituksen rajat ylittävää digitalisoimista

Tammikuun SDG-koordinaatiokokouksessa EU-komissio kertoi, että yritysluvituksen tuottaman hallinollisen taakan vähentäminen on korkealla nykyisen komission tärkeysjärjestyksessä, ja selitti miten, komissio pyrkii toimillaan vähentämään taakkaa. 

Komissio arvioi, että moni investointi jätetään nykyisin tekemättä luvituksen tuottamien kustannusten takia. Kustannuksia nostavat muun muassa monimutkainen säännöstelykehikko, luvitusprosessien pitkä kesto, lupaviranomaisten suuri määrä ja viranomaisten välisen koordinaation puute. Jotta yrityksien investoinnit olisivat kannattavia, ne tarvitsivat tehokkaampia luvitusprosesseja ja parempaa yhteyttä viranomaisiin, toisin sanoen matalampia luvituksesta koituvia kustannuksia.

Komissio pyrkii vähentämään jäsenmaissa luvituksen tuottamaa taakkaa strategisesti tärkeillä toimialoilla kriittisten raaka-aineiden asetuksen ja nettonollateollisuussäädöksen avulla. Myös SDG-asetuksen tavoitteena on sujuvoittaa luvitusta. Sen liitteen II menettely 16 kattaa lähes poikkeuksetta kaikki liiketoimintaan liittyvät luvat, ilmoitukset ja rekisteröinnit.

SDG-asetus velvoittaa viranomaisia 

• tuottamaan luvituksesta tietoa Your Europe -portaalin välityksellä
• järjestämään luvituksen neuvontaan kansallisen keskitetyn asiointipisteen avulla
• digitalisoimaan lupapalvelut rajat ylittävästi
• liittämään tarvittaessa lupapalvelut ja luvituksessa tarvittavia tietoja sisältävät viranomaisrekisterit OOTS-järjestelmään.

Komissio linjasi, että jäsenmaiden tulee priorisoida erityisesti strategisten toimialojen lupapalveluiden (esimerkiksi YVA-menettelyn ja ra-kennuslupien) rajat ylittävä asioinnin mahdollistamista ja OOTS-järjestelmään liittymistä. Lisäksi Palveludirektiivin painottamat rakentamiseen, tekniikan alaan, jälleenmyyntiin ja turismiin sekä varsinkin kirjanpitoon, veroneuvontaan ja lakipalveluihin liittyvät lupapalvelut nostettiin tärkeiksi kehityskohteiksi, vaikka SDG-asetus liitteen II menettely 16 koskettaakin kaikkia toimialoja.