Raja ylittävä asiointi

SDG-asetus velvoittaa, että sen liitteen II menettelyt on mahdollista hoitaa toisesta EU-jäsenmaasta käsin sähköisesti. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikki liitteen menettelyiden palvelut on digitalisoitava niin, että niissä asioiminen onnistuu toisesta jäsenmaasta käsin selanpohjaisen asiointipalvelun avulla. Lisäksi kaikki asetuksen liitteen I aiheiden palveluissa on mahdollistettava sähköinen asiointi toisten jäsenmaiden käyttäjille, jos viranomainen on mahdollistanut sähköisen asioinnin suomalaisille.

Mahdollista asiointi rajat ylittävästi

Viranomaisen on huolehdittava, että käyttäjä voi antaa asiointipalvelussa ulkomaisen

  • kunta- ja maatiedon
  • postinumeron
  • puhelinnumeron.

Tällä hetkellä useissa asiointipalveluissa helpotetaan kuntatiedon lisäämistä täydentävällä valintalistalla, jossa kirjaimia syöttämällä käyttäjälle tarjotaan listaa suomalaisista kunnista. Lisäksi useissa asiointipalveluissa helpotetaan käyttäjää osoitetietojen täyttämisessä lisäämällä kuntatiedot käyttäjän antaman postinumeron perusteella. Tämä helpottaa suomessa asuvan käyttäjän tietojen syöttämistä, mutta voi estää toisessa jäsenmaassa asuvan käyttäjää asioimasta.

Esimerkki kuntavalinnasta
Esimerkki kuntatietokentästä, johon kelpaa vain Suomalainen kunta.
Esimerkki, kuinka mahdollistat ulkomaisen postinumeron ja paikkakunnan sekä maan lisäämisen manuaalisesti.


 

Ulkomaalaisen tunnistaminen löytyy Suomi.fi-tunnistuksen tunnistustavan valinnan alaosasta.

Jos sähköinen asiointi vaatii tunnistautumista, asiointipalvelussa tulee pystyä tunnistautumaan rajat ylittävästi eIDAS-tunnistuksen avulla. Este asioinnille ei voi olla se, ettei toisen EU-maan käyttäjällä ei ole suomalaista tunnistautumisvälinettä tai ettei käyttäjää ei ole rekisteröity Suomen väestötietojärjestelmään.

Rajat ylittävälle käyttäjälle voi tarjota myös vaihtoehtoisen tavan sähköiseen asiointiin, kuten oman e-lomakkeen, jossa ei vaadita vahvaa tunnistautumista. eIDAS-tunnistautuminen on kuitenkin pakollista, jos asiointipalvelu liitetään OOTS-järjestelmään.

Lue tarkemmin Suomi.fi-tunnistuksesta Suomi.fi-kehittäjille verkkosivustolta.

Lue tarkemmin eIDAS-tunnistaumisesta ja SDG-asetuksesta.

Esimerkki kun asiointipalvelussa pyydetään yrityksen y-tunnusta, jota toisen jäsenvaltio ei pysty antamaan. 

Toisessa jäsenmaassa toimivat yritykset, jotka suunnittelevat Suomessa liiketoiminnan aloittamista, eivät ole rekisteröityneet Suomen kaupparekisteriin. Useissa sähköissä yrityspalveluissa edellytetään asioimiseen kuitenkin Suomalaista y-tunnusta.

Jotta toisten EU-jäsenmaiden yritysten rajat ylittävä asiointi olisi mahdollista, tulee asiointipalvelussa mahdollistaa asiointi ilman y-tunnusta.

Esimerkiksi asiointipalvelu voi pyytää yritykseltä y-tunnuksen sijaan VIES-tunnusta. Tunnus muodostuu kansallisesti yritystunnuksesta ja maaetuliitteestä. Lue tarkemmin VIES-tunnuksesta: Mikä VIES on ja miksi minun pitäisi käyttää niitä? | FAQ VIES

Asiointipalvelussa voidaan vaatia suomalaista Y-tunnusta pakollisena tietona vain, jos asioimisen lainsäädännössä on perusteltu, miksi asiomisessa voidaan vaatia toisen jäsenmaan yritystä rekisteröitymään Suomeen.

Usein sähköisissä yritysasiointipalveluissa vaaditaan vahvistusta (luonnollisen) henkilön oikeudesta asioida yrityksen puolesta.

Toisessa jäsenmaassa toimivat yritykset, jotka suunnittelevat Suomessa liiketoiminnan aloittamista, eivät ole rekisteröityneet Suomen kaupparekisteriin. Lisäksi yritysten edustajat eivät ole rekisteröityneet Suomen väestötietojärjestelmään eivät käytä Suomi.fi-valtuuksia yrityksensä puolesta asioimiseen.

Jokaisen sähköisen yrityspalvelun tulisi selvittää, miten yrityksen puolesta asioivan luonnollisen henkilön edustusoikeus voitaisiin tarkistaa. Esimerkiksi voidaanko edustusoikeus tarkistaa asioinnissa pyydettävässä liitteessä tai OOTS-järjestelmässä toimitettavasta toisen EU-maan kaupparekisteriotteesta tai korvata henkilön omalla vakuutuksella siitä, että luonnollisella henkilöllä on oikeus toimia yrityksen puolesta.

Jos SDG-asetuksen piirin kuuluva palvelu on maksullinen, maksu on oltava mahdollista suorittaa myös rajat ylittävästi toisesta EU-jäsenmaasta käsin.

Käytännössä mahdollisuuksia on kaksi:

  1. Jos palvelusta vaaditaan maksua jälkikäteen (esim. valtiokonttorin kautta), tulee laskutus mahdollistaa toiseen jäsenmaahan.
  2. Jos maksu tulee tehdä etukäteen, tulee käyttäjälle mahdollistaa rajat ylittävä verkkomaksaminen.

Viranomaisille maksupalveluita tarjoaa Valtiokonttori Suomi.fi-maksut -palvelun muodossa.